Yhteistyön työvälineeksi kehitettiin ns. PAKE- eli pahoinpitely- ja kehokarttalomake, jotta potilaan vammat ja muut pahoinpitelytiedot saataisiin tarkemmin kirjattua. Tarkka kirjaaminen tukee lääkärinlausuntojen kirjoittamista sekä poliisin ja syyttäjän toimintaa. Tämänkaltainen terveydenhuollon ja poliisin yhteistyö on laatuaan ensimmäinen Suomessa.

Malmin sairaalan päivystyskäytäntö lisäsi tarvetta kiinnittää enemmän huomiota potilaan oikeusturvasta huolehtimiseen. Kaupunki nimittäin ostaa päivystyspalvelut yksityiseltä lääkäreiden työnvälitysyritykseltä. Nämä lääkärit tutkivat potilaan ja kirjoittavat sairauskertomuksen, mutta potilaan oman alueen terveyskeskuslääkäri kirjoittaa lääkärinlausunnon oikeudenkäyntiä varten sairaskertomuksen pohjalta. Tämä edellyttää päivystyksessä entistä huolellisempaa tapahtumatietojen ja vammojen dokumentointia.

Pahoinpitely- ja kehokarttalomaketta ja yhteistyökäytäntöä ovat erityisesti olleet kehittämässä Malmin sairaalan lääkintävahtimestari Tanja Ekholm, lähihoitaja Hanne Sorsa ja sosiaalityöntekijä Kati Kalaoja sekä ylikonstaapeli Anneli Aunola Malmin poliisista.

PAKE-lomake on kaksiosainen. Ensimmäinen osa sisältää tausta- ja tapahtumatiedot, kuten tapahtumapaikan sekä tietoja väkivallantekijästä, teosta, potilaan henkisestä tilasta, alkometrin tuloksesta, lapsista ja jatkohoidosta. Toinen osa on kehokartta, johon merkitään mittanauhalla mitatut vammat ja niiden sijainnit. Lomakkeen käyttöön liittyy myös vammojen valokuvaaminen digitaalikameralla. Lisäksi Malmilla on laadittu sairauskertomuksen saneluohjeet pahoinpitelytapauksissa.

PAKE-lomake pyritään täyttämään kaikista pahoinpidellyistä potilaista. Potilaat, jotka ilmoittavat vammojensa syntyneen tapaturmaisesti, haastatellaan huolellisesti väkivallan pois sulkemiseksi. Lomaketta ei täytetä epäilytapauksista. Päivystyspoliklinikalla korostetaan potilaan kaikkien vammojen huolellista tutkimista ja kirjaamista riippumatta siitä, vaativatko vammat hoitoa.

Lastensuojelu, poliisi ja uhri hyötyvät

Lomake sisältää myös kysymyksiä tapahtumapaikalla olleista lapsista. Kotona tapahtuvassa väkivallassa lapset voivat jäädä joskus tapahtumien "jalkoihin" ilman, että päivystyspoliklinikalla tiedetään tarkasti heidän tilanteestaan ja olinpaikastaan sillä hetkellä. Tällainen tieto on kuitenkin tärkeää lastensuojelullisista syistä. Näiden kysymysten tarkoitus on myös edistää terveydenhuollon ja lastensuojelun yhteistyötä. Myös uhrien kanssa keskustellaan lastensuojelusta ja he saavat kirjallista informaatiota muista auttajatahoista. Sairaalan sosiaalityöntekijä käy läpi kaikki PAKE-lomakkeet ensimmäisenä arkipäivänä ja ottaa niiden perusteella yhteyttä alueen lastensuojeluun.

PAKE-lomakkeessa käytetään mahdollisimman paljon yleiskieltä lääketieteellisten termien sijaan, jotta sitä voivat ymmärtää muutkin kuin terveydenhuollon ammattilaiset. Lomake ja valokuvat liitetään potilaan asiakirjoihin. Jos pahoinpitelystä on tehty rikosilmoitus, poliisi pyytää ne aikanaan tutkintaa ja mahdollista syyteharkintaa varten. Potilas voi saada lomakkeen kopion itselleen, jos hän on menossa tekemään rikosilmoitusta. Potilaan luvalla kopio lomakkeesta voidaan antaa myös poliisille suoraan. Usein potilas ei halua tehdä pahoinpitelystä rikosilmoitusta heti. Hänen oikeusturvansa kannalta on kuitenkin tärkeää, että tapahtumat ja vammat on huolellisesti tutkittu, merkitty, valokuvattu ja kirjattu ja asiakirjat säilytetty mahdollista myöhempää tarvetta varten.

PAKE-lomake on itsessään jo interventioväline, joka tukee terveydenhuollon ammattilaista käymään potilaan kanssa läpi tärkeät ensivaiheen asiat. Tämä saattaa auttaa väkivallan kohteeksi joutunutta alkuun kriisityöskentelyssä. Siksi lomakkeen käytön ohella on tärkeää kohdata pahoinpitelyn uhri myös henkisesti. Erityisesti potilaat, jotka ovat kokeneet useampia pahoinpitelyjä, saattavat olla henkisesti traumatisoituneita tapahtumista. Tyypillisesti parisuhde- ja perheväkivallassa pahoinpitelyt toistuvat. Näissä tapauksissa saattaa kestää pitkäänkin ennen kuin potilas kykenee tekemään esimerkiksi rikosilmoitusta. Traumatisoituminen voi vaikuttaa heikentävästi potilaan kykyyn toimia oman etunsa ja oikeusturvansa varmistamiseksi. Siksi terveyden- ja sosiaalihuollon viranomaisten tulisi toimia aktiivisesti väkivallan uhrin oikeuksien turvaamiseksi. Tämä on myös ammatillista vastuun ottamista.

Pahoinpitelytietoja vuoden ajalta

PAKE-lomake otettiin käyttöön Malmin sairaalan päivystyspoliklinikalla syyskuussa 2002. Vuoden aikana lomaketta on muokattu, jotta siitä saataisiin mahdollisimman käytännöllinen ja eri viranomaisia palveleva. Kokemusten mukaan lomakkeen käyttöön liittyvä koulutus on välttämätöntä sen tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen käytön kannalta. Lomakkeen käytöstä ja tiedoista on tehty seuranta vuoden ajalta ja lisäksi elokuussa tehtiin viranomaisille kysely lomakkeen käyttöön liittyvistä kokemuksista ja näkemyksistä.

Vuoden aikana Malmin sairaalan päivystyspoliklinikalle tuli 806 väkivallan uhriksi todettua henkilöä. Heistä täytettiin yhteensä 726 PAKE-lomaketta. Lomakkeiden perusteella kaksi kolmasosaa pahoinpidellyistä oli joutunut väkivallan kohteeksi julkisilla paikoilla, esimerkiksi kadulla. Uhrit olivat pääosin miehiä. Väkivallan tekijätkin olivat useimmiten miehiä ja uhrille tuntemattomia. Teräaseiden ja muiden "kättä pidempien" välineiden käyttö oli yleistä ja tapahtumapaikkana useimmiten ostoskeskus tai sen läheisyydessä olevat paikat.

Vajaa kolmannes pahoinpidellyistä, yhteensä 210, oli perhe- ja parisuhdeväkivallan uhreja. Uhrit olivat iältään 3 kuukautta-68-vuotiaita ja heistä yli 90 prosenttia oli naisia. Pahoinpitelyistä lähes kolme neljäsosaa oli tapahtunut uhrin nykyisessä parisuhteessa. Näissä yhdeksän kymmenestä väkivallan tekijästä oli mies ja kymmenesosa oli naisia. Suurimmassa osassa sama henkilö oli pahoinpidellyt samaa kohdetta aikaisemminkin. Perhe- ja parisuhteessa tapahtuneissa pahoinpitelyissä lapsia oli paikalla neljäsosassa tapauksista. Näistä suurimmassa osassa oli tehty ilmoitus lastensuojeluun. Kiireellisiä huostaanottoja oli vuoden aikana kolme.

Alkoholin osuus näyttää korkealta: pahoinpidellyistä suuri osa oli päihtynyt päivystyspoliklinikalle tullessaan.

Vain harva potilaista on kieltäytynyt vastaamasta tausta- ja tapahtumatietoihin. Potilaat ovat pitäneet myös vammojen valokuvaamista tärkeänä.

Viranomaiset pitivät hyödyllisenä

Viranomaisille osoitettuun kyselyyn osallistui Malmin ja Itäkeskuksen poliisipiirien tutkijat ja kenttämiehistö, syyttäjiä sekä Malmin sairaalan päivystyspoliklinikan hoitajat ja päivystävät lääkärit ja päivystysalueen terveysasemien lääkärit. Kyselyyn vastanneita oli yhteensä 174.

Tutkintaa ja kenttätyötä tekevien poliisien (74 vastaajaa) mielestä PAKE-lomake oli erittäin hyödyllinen ja tarpeellinen heidän työssään. Palautteen mukaan se mm. tuki pahoinpitelyn esitutkintaa ja antoi mahdollisuuksia arvioida teon törkeysastetta jo tutkinnan alkuvaiheessa. Lomakkeen tiedoista sai hyvää tukea asianomistajan kertomukselle ja ne helpottivat asianomistajan kertomuksen ja aiheutuneiden vammojen yhteneväisyyden havaitsemista. Lomake myös havainnollisti lääkärinlausuntoa selkokielisyytensä vuoksi. Poliisi piti vammojen valokuvaamista ehdottoman tärkeänä.

Syyttäjät (5) pitivät lomaketta hyvänä apuvälineenä. Syyttäjien näkemyksen mukaan asianomistajan välitön kertoma väkivallasta oli hyödyllisempää näyttöä kuin kuukausia myöhemmin annetut kuvaukset. Myös syyttäjät pitivät valokuvia vammoista tarpeellisena näyttönä.

Päivystyspoliklinikan hoitajien (47) palautteen mukaan PAKE-lomake helpotti potilaan haastattelua, sillä se toimi eräänlaisena muistilistana ja myös selkiytti kirjaamista. Lapsia koskevat kysymykset auttoivat muistamaan ja huomioimaan myös lapset perheväkivaltatapauksissa. Ongelmaksi hoitajat ilmoittivat, että kaikki lääkärit eivät sitoutuneet lomakkeen käyttöön esimerkiksi piirtämällä ja mittaamalla kehokarttaan vammoja. Kiire päivystyspoliklinikalla vaikeutti lomakkeen käyttöä ja vaikeasti päihtynyttä potilasta oli vaikea haastatella sen avulla.

Ostopalveluyrityksen päivystävät lääkärit (9) pitivät PAKE-lomaketta työssään hyödyllisenä, sillä se tuki systemaattista tiedonkeräystä pahoinpitelytapauksissa. Lomake toimi muistilistana oleellisten asioiden kysymisessä, laski kynnystä kysyä potilaalta aroistakin asioista ja joudutti sairaskertomusmerkintöjen sanelua. Kehokartta helpotti vammojen kuvaamista ja kirjaamista.

Malmin sairaalan päivystysalueen terveyskeskuslääkärit (31) pitivät PAKE-lomaketta tärkeänä, sillä se antoi tarkemman ja kokonaisemman kuvan pahoinpitelystä kuin pelkät sairauskertomusmerkinnät. Hyvin täytetty lomake täydensi merkintöjä, säästi aikaa ja helpotti potilaan saamien vammojen ja tilan seurantaa tapauksissa, joissa tarvittiin kontrollikäyntejä terveysasemalla. Kehokartta myös helpotti lääkärille tuntemattoman potilaan vammojen koon, tyypin ja sijainnin hahmottamista.

Terveyskeskuslääkärit toivoivatkin, että PAKE-lomake täytettäisiin huolellisesti, se tehtäisiin jokaisesta pahoinpitelypotilaasta ja että päivystävä lääkäri ottaisi aina kantaa tekotavan hengenvaarallisuuteen, kosmeettiseen haittaan, pysyvään invaliditeettiin ja vammojen oletettuun paranemisaikaan. Lääkärit toivoivat lomaketta käyttöön myös terveysasemille.

Lääkärinlausunnot oikeudenkäyntiä varten koetaan ongelmallisiksi terveysasemilla, sillä lääkärit joutuvat kirjoittamaan ne pelkkien sairauskertomusmerkintöjen pohjalta. Puutteelliset sairauskertomusmerkinnät vaikeuttavat lääkärinlausunnon laatijan työtä ja heikentävät potilaan oikeusturvaa. Potilaspaperikierto vie aikaa, eikä poliisi saa vietyä asiaa eteenpäin syyttäjälle ennen lääkärinlausunnon saapumista. Poliiseille oli epäselvää, mistä lääkärinlausunto kulloinkin pyydetään ja kuka sen kirjoittaa. Kaikki kyselyyn vastanneet tahot toivoivat nykyisen käytännön selkiyttämistä.

Yleisesti vastauksissa kuitenkin todettiin, että PAKE-lomake tausta- ja tapahtumatietoineen ja kehokarttoineen, vammojen valokuvaaminen ja sairauskertomusmerkintöjen saneluohjeet pahoinpitelytapauksissa ovat saaneet viranomaiset kiinnittämään enemmän huomiota potilaan oikeusturvaan ja ohjaukseen. Yhteistyö terveydenhuollon ja poliisin välillä on tiivistynyt. Yhteistä koulutusta pidettiin myös tärkeänä.

LISÄTIETOA

Malmin sairaalan päivystyspoliklinikan käytäntö pahoinpitelytapauksissa edustaa YK:n perheväkivaltaa koskevia rikosoikeudellisia suosituksia. YK:n kriminaalipoliittiseen ohjelmaverkostoon kuuluva tutkimuslaitos ICCLR on julkaissut YK:n mallistrategiakäsikirjan (Resource Manual, 1999), ohjeita ja suosituksia mm. väkivallan katkaisuohjelmista ja uhrien sosiaali- ja terveyspalveluista, netissä http://www.icclr.law.ubc.ca/. Käsikirjan, EU:n asiantuntijakonferenssien sekä Irlannissa ja Englannissa laadittuja suosituksia on kerätty ja suomennettu Stakesin naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyprojektin (1998-2002) julkaisemaan kirjaan Tavoitteena uhrin turvallisuus - näkökohtia naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyyn (Rautava M & Perttu S 2001, toim.).

HAASTE 4/2003