Huumausaineen käyttörikosta koskeva säännös tuli voimaan syyskuun alussa viime vuonna. Siinä säädetään muun muassa, että toimenpiteistä voidaan luopua, jos tekijä on hakeutunut sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymään hoitoon. Uudistuksen tavoitteena on, että hoitoon hakeutuminen otetaan huomioon rangaistusta harkittaessa entistä useammin. Huumausaineen käyttäjien hoito on näin saanut myös rikosoikeudellista merkitystä ja siihen on liitetty kriminaalipoliittisia tavoitteita. 

Viime vuonna kaksi sosiaali- ja terveysministeriön työryhmää ehdotti huumausaineen käyttäjien hoidon tehostamista.

Professori Jouko Lönnqvistin työryhmä esitti, että kuntien olisi laadittava huumausaineiden ongelmakäyttäjiä varten hoitostrategiat ja nimitettävä palveluohjaajat.

Professori Mikko Salaspuron työryhmä ehdotti, että opioidiriippuvaisten, siis käytännössä heroiinin suonensisäisten käyttäjien lääkkeellistä hoitoa laajennetaan. Tässä tarkoituksessa heroiinin korvaavan buprenorfiinihoidon hoitoontulokynnystä madallettaisiin ja hoitoa antavia yksiköitä lisättäisiin mm. niin, että korvaushoitoa voitaisiin antaa esimerkiksi terveyskeskuksissa, jos niissä on perehdyttämiskoulutuksen saanutta henkilökuntaa.

Yksinkertaisesti korvaushoidossa heroiinin suonensisäistä käyttäjää hoidettaisiin valvotusti laittoman huumausaineen korvaavalla lääkkeellä. Lääkehoito olisi ilmaista, ja siksi käyttäjän ei tarvitsisi rahoittaa huumeitaan rikoksia tekemällä. Kun hoitoa antaisivat terveydenhuollon ammattilaiset estettäisiin myös vaarallisten tartuntatautien kuten HIVn leviäminen. Buprenorfiinin euforinen vaikutus on vähäisempi kuin heroiinin, ja siksi buprenorfiinista vierottaminen on helpompaa kuin heroiinista luopuminen. Suomessa annetaan buprenorfiinihoitoa jo nyt parille sadalle väärinkäyttäjälle.

Sosiaali- ja terveysministeriö järjesti ehdotuksista laajan lausuntokierroksen. Säädösmuutoksia valmistellaan ministeriössä työryhmien esitysten ja lausuntojen pohjalta.

Toimitus pyysi ehdotuksia kommentoimaan päihdelääketieteen professori Mikko Salaspuron, joka perustelee korvaushoidon tarvetta, psykiatrian professori Raimo K. R. Salokankaan ja kentän edustajina Kunnallislääkärien yhdistyksen ja Vantaan päihdetyöntekijät.

>> Kollektiivinen hoitovirhe
>> Huumeriippuvaisten hoidossa monia näkökohtia
>> Huumeriippuvaisten hoito terveyskeskuksissa ongelmallista
>> Vantaan kokemuksia huumeriippuvaisten hoidosta

HAASTE 1/2002